1. Kuntoarvio
Kuntoarvio on yleisluonteinen tarkastelu, joka soveltuu parhaiten parvekkeiden ja julkisivujen yleisen kunnon arviointiin, huoltotarpeiden tunnistamiseen sekä mahdollisten lisätutkimusten tarpeen määrittelyyn. Kuntoarvio perustuu pääosin aistinvaraiseen tarkasteluun ja aiempiin asiakirjoihin.
Kuntoarvio on tarkoituksenmukainen silloin, kun:
- rakenteissa ei ole näkyviä vaurioita
- tavoitteena on saada yleiskuva rakenteiden kunnosta
- halutaan arvioida, riittävätkö huoltotoimet vai tarvitaanko tarkempia tutkimuksia
Kuntoarvio ei kuitenkaan ole riittävä, jos parvekkeet ovat jo selvästi vaurioituneet tai korjaustarve on nähtävissä paljain silmin. Tällaisessa tilanteessa varsinaisten korjausten suunnittelu edellyttää aina kuntotutkimusta.
2. Kuntotutkimus
Kuntotutkimus on yksityiskohtainen ja tekninen selvitys, joka tehdään aina ennen parveke- tai julkisivukorjausten suunnittelua, kun vaurioita on havaittavissa tai korjaustarpeen laajuus on epäselvä.
Kuntotutkimuksessa selvitetään:
- vaurioiden laatu, laajuus ja syyt
- rakenteiden todellinen kunto
- korjausten tekninen tarve ja kiireellisyys
Tutkimus sisältää tyypillisesti rakenneavauksia, näytteenottoa ja laboratoriotutkimuksia, joiden perusteella voidaan määrittää oikeat ja pitkäikäiset korjausmenetelmät.
Aina kun parvekkeille tai julkisivuille suunnitellaan korjaustoimenpiteitä, kuntotutkimus on välttämätön. Ilman sitä korjaussuunnittelu perustuu oletuksiin, mikä lisää riskiä puutteellisista tai ylimitoitetuista korjauksista sekä kustannusylityksistä.
Kuntotutkimus toimii siten koko korjaushankkeen teknisenä perustana ja varmistaa, että:
- korjaukset kohdistuvat todellisiin vaurioihin
- ratkaisut ovat teknisesti oikeita ja taloudellisesti perusteltuja
- hankkeelle saadaan realistinen kustannus- ja aikatauluarvio
3. Hankesuunnittelu
Kuntotutkimukseemme sisältyy aina kevyt hankesuunnitelma, jossa esitetään:
- vaihtoehtoiset korjausratkaisut
- alustavat kustannusarviot
- arvioidut käyttö- ja elinkaariodotukset
Tämä kevyt hankesuunnittelu riittää usein taloyhtiön päätöksenteon pohjaksi eikä erillistä hankesuunnitteluvaihetta välttämättä tarvita.
Mikäli hanke on laaja, sisältää useita vaihtoehtoisia toteutustapoja tai asiakas sitä erikseen toivoo, laadimme erillisen, tarkemman hankesuunnitelman. Tällöin hankesuunnitelma on suunnattu erityisesti hallituksen ja osakkaiden päätöksenteon tueksi, ja siinä tarkastellaan vaihtoehtoja, kustannuksia, vaikutuksia ja aikatauluja syvällisemmin ja läpinäkyvästi.
4. suunnittelu
Korjaussuunnittelu perustuu aina tehtyyn kuntotutkimukseen ja valittuun hankeratkaisuun. Suunnittelun tavoitteena on tuottaa:
- teknisesti toimivat ja pitkäikäiset ratkaisut
- kustannustehokas toteutettavuus
- selkeät ja yksiselitteiset urakka-asiakirjat
Suunnittelu kattaa tarvittavilta osin muun muassa rakenteet, detaljit, työselitykset ja määrälaskennan. Hyvin tehty suunnittelu on onnistuneen ja hallitun urakan edellytys.
Tehdyn suunnittelun lopputulos kilpailutetaan ja urakkaneuvotteluiden päätteeksi tilaaja valitsee urakoitsijan, jonka kanssa laaditaan urakkasopimus urakan toteuttamiseksi.
5. Valvonta
Valvonnassa varmistetaan, että korjaustyö toteutetaan:
- suunnitelmien ja sopimusasiakirjojen mukaisesti
- hyvää rakennustapaa noudattaen
- sovitussa aikataulussa ja laadussa
Valvoja toimii taloyhtiön edustajana työmaalla, seuraa työn etenemistä, laadun toteutumista ja osallistuu tarvittaessa työmaakokouksiin. Huolellinen valvonta ehkäisee virheitä, vähentää riskejä ja varmistaa, että lopputulos vastaa suunniteltua.

