Beto­ni­ra­ken­teet vau­rioi­tu­vat Suo­messa monella tavalla

Suomen olo­suh­teissa beto­nin vau­riot syn­ty­vät pää­asiassa kah­desta syystä: pak­kas­ra­pau­tu­mi­sen seu­rauk­sena tai beto­ni­ra­ken­tei­den teräs­ten ruos­tu­mi­sen seu­rauk­sena. Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat rank­ka­sa­teet pahen­ta­vat osal­taan ongel­maa.

1960–80-lukujen ker­ros­ta­loissa betoni on ollut pää­ra­ken­nusai­neena val­tao­sassa raken­nuk­sista, joten ongel­mat kos­ket­ta­vat laajaa jouk­koa raken­nuk­sia.

Beto­ni­ra­ken­tei­den teräs­ten ruos­tu­mi­nen

Kun betoni vale­taan, sen pH-arvo on noin 13 eli se on vah­vasti emäk­sistä. Sillä on beto­nin sisällä ole­vaan teräk­seen pas­si­voiva vai­ku­tus, eli se suojaa rau­doi­tusta ruos­tu­mi­selta vaikka rakenne altis­tuisi kos­teu­delle. Ajan kuluessa ilman hii­li­diok­sidi tun­keu­tuu beto­nin sisään ja reagoi semen­tin kanssa. Reak­tiota sano­taan kar­bo­na­ti­soi­tu­mi­seksi.

Reak­tion hyvä puoli on se, että se kovet­taa beto­nia, mutta samaan aikaan se alen­taa beto­nin pH-arvoa. Näin terästä suo­jaava beto­nin pas­si­voiva vai­ku­tus pik­ku­hil­jaa häviää ja teräs altis­tuu ruos­tu­mi­selle. Ruos­tuva teräs paisuu beto­nin sisällä tila­vuu­del­taan jopa monin­ker­tai­seksi aiheut­taen beto­niin hal­kea­mia. Lopulta ruos­tu­mi­sen aiheut­tama paine jopa loh­kai­see beto­niai­neista irti isoi­na­kin paloina.

Tämän lisäksi voi tapah­tua klo­ri­dien aiheut­ta­maa ruos­tu­mista, sillä aikoi­naan raken­ta­mi­sessa on saa­tettu käyt­tää lisä­ai­neita, jotka ovat sisäl­tä­neet klo­ri­dia. Lisäksi klo­ri­dia voi siir­tyä beto­ni­ra­ken­tei­siin ympä­ris­töstä suo­lauk­sen seu­rauk­sena. Tämä on kui­ten­kin Suo­messa asuin­kiin­teis­tö­jen beto­ni­ra­ken­teissa perin har­vi­naista.

Pak­kas­ra­pau­tu­mi­nen

Toinen mer­kit­tävä beto­ni­ra­ken­teita vau­rioit­tava tekijä on pak­kas­ra­pau­tu­mi­nen. Pak­kas­ra­pau­tu­mi­nen aiheu­tuu beto­nin huo­ko­sissa olevan veden jää­ty­mi­sestä. Kos­teassa beto­nissa oleva vesi laa­je­nee jää­tyes­sään ja aiheut­taa huo­ko­siin sisäistä pai­netta. Mikäli paine ei pääse pur­kau­tu­maan ns. suo­ja­huo­ko­siin, saat­taa betoni vähi­tel­len murtua sisäi­sesti. Pak­kas­ra­pau­tu­mi­nen on sitä nopeam­paa mitä hei­kom­paa betoni on, mitä enem­män betoni altis­tuu kos­teu­delle ja mitä useam­mille sula­mis-jää­ty­mis ‑sykleille kostea betoni altis­tuu.

Vuoden 1976 jäl­keen beto­ni­nor­meissa on vaa­dittu ulko­ra­ken­tei­siin käy­tet­tä­vän beto­nin lisä­huo­kos-tamista pak­ka­sen­kes­tä­vyy­den paran­ta­mi­seksi. Lisä­huo­kos­tuk­sen onnis­tu­mi­nen on ollut eten­kin al-kuvuo­sina vaih­te­le­vaa. Huo­kos­ti­milla lisä­tään kemi­kaa­lien avulla beto­niin pieniä ilma­kuplia, joihin jää­tyes­sään laa­je­neva vesi voi ”paeta” rik­ko­matta beto­nia.

Beto­nin oman pak­ka­sen­kes­tä­vyy­den lisäksi myös raken­tei­den pin­noit­teilla ja ele­ment­tien sau­moilla on suuri vai­ku­tus beto­ni­ra­ken­tei­den rapau­tu­mi­sessa; hyvä­kun­toi­nen pin­noite ja tii­viit saumat estä­vät kos­teu­den pääsyä beto­niin. Pak­kas­ra­pau­tu­mi­nen on erit­täin tyy­pil­li­nen pesu­be­to­ni­jul­ki­si­vuille, koska raken­teen kos­teus­ra­si­tus on pin­ta­kä­sit­te­lyn puut­tu­mi­sen takia korkea. Lisäksi pesu­be­to­nin kar­kean pin­ta­struks­tuu­rin myöstä kos­teus­ra­si­tus on suurta pie­nem­män­kin sateen jäl­keen, kun vesi ei valu raken­teen pin­nasta samalla tavalla kuin sileästä ja maa­la­tusta pin­nasta.

Mitä enem­män jul­ki­sivu tai par­veke altis­tuu kos­teu­delle, sitä voi­mak­kaampi ja nopeam­min ete­nevä reak­tio on. Pak­kas­ra­pau­tu­mi­nen on raken­teille han­kala ja vaa­ral­li­nen vau­rioi­tu­mis­tapa, sillä kun se kerran lähtee käyn­tiin, sen ete­ne­mis­vauhti kiih­tyy.

Ilmas­ton­muu­tos

Ilmas­ton­muu­tos on jo lisän­nyt rank­ka­sa­teita ja niihin yhdis­ty­vää voi­ma­kasta tuulta – niin sanot­tuja viis­to­sa­teita -, jotka altis­ta­vat jul­ki­si­vuja äärim­mäi­selle kos­teus­ra­si­tuk­selle.  Viis­to­sa­teet ovat lisään­ty­neet eten­kin ete­läi­sillä ja län­ti­sillä ran­nik­ko­seu­duilla. Samoin tal­vien leu­don­tu­mi­sen myötä lisään­ty­nyt läm­pö­ti­lo­jen vaih­telu plus­san ja pak­kas­ke­lien välillä vauh­dit­taa kos­teu­delle altis­tu­nei­den raken­tei­den vau­rioi­tu­mista.

Lisäksi yllät­tä­viä ongel­mia on tullut esiin eris­te­ra­pa­tuissa (läm­pö­ra­pa­tuissa) kiin­teis­töissä kun kiin­teis­töistä raken­ne­taan ener­gia­te­hok­kaam­pia kas­vat­ta­malla eris­te­pak­suutta. Aikai­sem­min rapa­tun seinän läpi haih­tuva lämpö on kui­vat­ta­nut rapat­tuja pin­toja, mutta eris­te­pak­suu­den kas­vet­tua lämpöä haih­tuu vähem­män, jol­loin pinnat pysy­vät kos­teana pidem­pään. Tämä luo otol­li­sen kas­vu­ym­pä­ris­tön eri­lai­sille orgaa­ni­sille kas­vus­toille, jotka ovat jo alkuun aina­kin visu­aa­li­nen haitta ja pit­kään kas­vaes­saan myös saat­ta­vat vahin­goit­taa rap­pausta.

Enna­koiva kiin­teis­tön­huolto on tär­keää

Enna­koiva kiin­teis­tön­huolto on avai­na­se­massa jul­ki­si­vu­jen ja par­vek­kei­den kunnon huo­leh­ti­mi­sesta. Oikea-aikai­sesti toteu­te­tuilla enna­koi­villa toi­men­pi­teillä jul­ki­si­vu­jen ja par­vek­kei­den käyt­töi­kää voi­daan piden­tää huo­mat­ta­vasti ja siir­tää kal­lista jul­ki­sivu- tai par­ve­ke­re­mont­tia  vuo­silla ja usein jopa yli kym­me­nel­lä­kin vuo­della.

Enna­koi­valla huol­lolla voi­daan vai­kut­taa siihen, että betoni altis­tuu kos­teu­delle mah­dol­li­sim­man vähän. Eri­lai­silla pin­noit­teilla voi­daan vähen­tää kos­teusal­tis­tusta ja on jopa ole­massa pin­noit­teita, jotka hidas­ta­vat edellä kuvat­tua beto­nin kar­bo­na­ti­soi­tu­mista. Lisäksi ele­ment­ti­sau­mauk­set on uusit­tava riit­tä­vän usein (noin 20 vuoden välein), niiden kun­nolla on erit­täin suuri mer­ki­tys raken­tei­den kos­teus­ra­si­tuk­sen pie­nen­tä­mi­sessä. Kos­teu­den­hal­lin­nan toi­men­pi­teet on kui­ten­kin teh­tävä riit­tä­vän ajoissa, sillä mikäli beto­nin vau­rioi­tu­mi­nen on eden­nyt liian pit­källe, enna­koi­vista toi­men­pi­teistä saat­taa olla jopa enem­män hait­taa kuin hyötyä.

VTT:n hil­jat­tain val­mis­tu­neen tut­ki­muk­sen mukaan myös par­ve­ke­la­si­tuk­set toi­mi­vat enna­koi­vana toi­men­pi­teenä. Ne alen­ta­vat mer­kit­tä­västi par­vek­keen beto­ni­ra­ken­tei­den kos­teus­ra­si­tusta ja hidas­ta­vat par­vek­keen beto­ni­te­räs­ten ruos­tu­mista jopa 94% ver­rat­tuna tilan­tee­seen, jossa par­ve­ketta ei ole lasi­tettu. Ja kaupan päälle par­ve­ke­la­si­tus lisää myös asu­mis­mu­ka­vuutta.

Kun­to­tut­ki­mus kertoo raken­tei­den kunnon

Kun kiin­teis­tön kor­jausta suun­ni­tel­laan, on ensiar­voi­sen tär­keää tietää beto­ni­ra­ken­tei­den todel­li­nen kunto. Vau­roi­tu­mi­sas­tetta on mah­do­tonta nähdä pal­jaalla sil­mällä ja se vaatii tar­kem­pia tut­ki­muk­sia.

Kun­to­tut­ki­muk­sen avulla saa­daan erit­täin tark­kaa tietoa beto­nin laa­dusta, kun­nosta, beto­nin eri vau­rioista sekä vaa­di­tuista kor­jaus­toi­men­pi­teistä. Kun­to­tut­ki­muk­sen avulla pys­ty­tään mää­rit­tä­mään  kuinka laajat kor­jaus­toi­men­pi­teet vau­rioi­tu­neille raken­teille tar­vi­taan, jotta ei kor­jata liian vähän, mutta ei myös­kään liikaa turhan takia. Tämä sääs­tää osak­kai­den rahaa, sillä jos kor­ja­taan liian vähän, uusi kor­jaus voi olla pian edessä. Toi­saalta liian ras­kaalla kädellä kor­jaa­mi­nen ja ter­vei­den raken­tei­den uusi­mi­nen on silk­kaa rahan haas­kausta.

Seu­raa­vassa blo­gissa ker­romme tar­kem­min siitä, miten beto­ni­ra­ken­tei­den kun­to­tut­ki­mus etenee ja mitä kun­to­tut­ki­muk­silla saa­daan sel­ville beto­nin laa­dusta ja vau­rioista.

Ota yhteyttä